Tässä joitakin otteita ruoppaushankkeen johdosta tehdystä Toimenpide selostuksesta.
Aineiston lainaaminen, kopiointi ym kielletty

Sataman edustalle ruopataan kaksi väylää ja läjitysalueet on merkattu sataman alueelle.

Luonnehdinta, kasvillisuus
Joen tuomien ravinteiden ansiosta suistoon on syntynyt laaja, rehevä rantaniitty, joka on arvokas sekä linnustollisesti että kasvistoltaan. Lahdella on arvoa myös vesilintujen muutonaikaisena levähdysalueena. Joen länsiranta on kuivaa, ruoppausjätteille kasvanutta, vähäkasvista niittyä. Joen itäpuolella on laaja rantaniitty, jolla on maankohoamisrannikolle tyypillinen vyöhykkeinen niittykasvillisuus. (Hannila Yli. 1989).

Linnusta
Alueella on tavattu nykyisin uhanalaisista lajeista lapasorsa (LC), heinätavi (Le), jouhisorsa (Le), pilkkasiipi (LC), punajalkaviklo (Le) ja suokukko. o (NT). Lisäksi on tavattu tukkasotka, isokoskelo, silkkiuikku, tavi, haapana, Iiro, kuovi, tylli, kalalokki, tukkakoskelo, telkkä, mustakurkku-uikku, heinäsorsa, taivaanvuohi, rantasipi ja lehtokurppa. (Hannila Yli. 1989).

Suojelualueet
Viirretjoen alajuoksu ja jokisuu Kannuskariin asti on Natura-aluetta.

Toimenpidesuositukset
Sataman edustalla olevalle pienelle niittyalueelle ei suositella Läjitystä, koska se on vieressä olevan Natura-alueen kaltaisena merkittävää lintujen pesintäaluetta. Toisaalta sataman alueelle voisi läjittää kaiken massan. Sataman uomien umpeutumista voisi ehkäistä puhkaisemalla (esim. rummulla) niittyalueen ja sataman välisen kannaksen, jolloin vesi virtaisi paremmin uomissa. Ruoppaukset suositellaan tehtäväksi lintujen pesimäajan ulkopuolella.

Tarkoituksena ruopata väylä tuppikarin edustalle ja massat läjitettäisiin Tuppikariin ja Nuottakarvoon.

Luonnehdinta, kasvillisuus
Maakannuskarin itärannalla Tuppikarin venesataman länsipuolella oleva maannousemaniitty sekä Tuppikarista länteen Himangan kunnan rajalle oleva rantaniitty muodostavat kokonaisuuden. Maakannuskarin lahti on matala ja veden vaihtuvuus siksi huono. Rantaa rehevöittävät monet laskuojat, jotka virtaavat viljelymaiden läpi. Tuppikarin länsipuolella on laajoja järviruokokasvustoja. Matalan, liettyneen rannan uloimmassa osassa kasvaa kaislavyöhyke, jota seuraa kuivempi niitty. Niittyä seuraava avoin pensaikkovyöhyke puuttuu paikoin kokonaan ja niitty rajoittuu suoraan rantametsiin. Kuivan avoniityn ja pensaikon rajalla on muutamia suolamaalaikkuja, joilla on omalaatuinen kasvillisuutensa. (Hannila Yli. 1989).

Linnusto
Hannilan Yli. (1989) tekemän laskennan mukaan alueella havaittiin nykyään uhanalaisista Lajeista lapasorsa (LC), punajalkaviklo (LC), karikukko (LC), etelänsuosini (CR) ja suokukko (NT). Lisäksi havaittiin silkkiuikku, tukkasotka, isokoskelo, telkkä, heinätavi, kalatiira, töyhtöhyyppä, pikkutylli, rantasipi, mustakurkku-uikku, tukkakoskelo, pilkkasiipi, sinisorsa, tavi, kalalokki, kuovi, taivaan vuohi ja Iiro.
Maakannuskarissa on tehty lintu laskenta myös vuonna 1998 ja siinä uhanalaisista havaittiin enää lapasorsa, suokukko ja punajalkaviklo. Lisäksi havaittiin haapana, tukkasotka, töyhtöhyyppä, taivaanvuohi, kuovi, niittykirvinen ja pensastasku.

Suojelualueet
Maakannuskarin itäpuoleinen lahti on kokonaan Natura-aluetta.

Toimenpidesuositukset
Todennäköisesti ruoppaukseen ei saa lupaa Naturan vuoksi. Läjitysalueista ainakin (Tuppikaria lähellä oleva) toinen on Natura-alueella ja toinenkin sivuaa hyvin läheltä sitä.

  Tarkoitus ruopata väylä Kunnottomien Luoteispuolelle ja Kunnottomanpauhan itäpuolelle Alaviirteen jokisuulle. Läjitysalueiksi on suunniteltu Lehti-Kunnottoman koilisranta sekä Pirttikunnottoman Lounaisranta.

Luonnehdinta, kasvillisuus
Pirttikunnottoman ja Lehtikunnottoman välinen salmi on liki umpeenkasvanut niittyalue. Niityn kaislikot tarjoavat Suojaisan ruokailu- ja pesimäalueen vesi linnuille ja kahlaajille (Hannila ym. 1989).

Linnusto
Kunnottomien välisessä salmessa on tavattu nykyisin uhanalaisista lajeista pilkkasiipi (Le) ja punajalkaviklo (Le). Muita lajeja: mustakurkku-uikku, tukkakoskelo, rantasipi, kuovi, tukkasotka, isokoskelo ja meriharakka. (Hannila ym. 1989).

Suojelualueet
Alaviirteenjokisuun väylä sivuaa Natura-aluetta. Kunnottomien välinen salmi on rantayleiskaavassa luonnonsuojelualuetta, jossa luonnontilaa muuttavat toimenpiteet ovat kiellettyjä.

Toimenpidesuositukset
Väylien ruoppaukset onnistuvat. Alaviirteenjokisuun ruoppauksestakin on sovittu. Ruoppaukset tulisi suorittaa lintujen pesintäajan
    ulkopuolella. Lisäksi ruoppauksissa on huomioitava Kunnottomien pohjoispuolella oleva saari, joka on myös suojeltu (rantayleiskaavassa). Saari tulisi sivuta mahdo!1isimman kaukaa. Läjitysalueiden täytyy sijaita maalla, koska salmi on suojelualuetta.. Lisäksi suositellaan vesinäytteenottoa ennen ja jälkeen ruoppausten sekä niiden aikana, koska alueella on melko paljon ruopattavia väyliä (ks. Liitteet 5 ja 9) ja paljon suojelualueita. Näytteenottopaikat voisivat olla esim. jokisuulla sekä Kunnottomien ja Pakinkarinpauhan välissä

  Tarkoituksena ruopata väylä Pakinkarin lounaispuolelle sekä neljä väylää Pakinkarinpauhan ympärille. Massat on tarkoitus läjittää Pakinkarinpauhan saareen pääosin sen keskiosille.

Luonnehdinta ja kasvillisuus
Pakinkari on yli viisi metriä korkea, havumetsävaltainen saari. Pakinkarinpauha on puolestaan matala ja rantalehtojen, niittyjen ja kosteikkojen Iuonnehtima. Saaren laajin ja arvokkain niittyalue on Pakinkarinpuoleisella sivulla. Saarten välinen salmi on ruopattua väylää ja muutamaa pienialaista avovesialuetta lukuun ottamatta lähes täysin umpeutunut. Saaren lounaisosan 10uhikkorannan tuntumassa on ainakin ollut muutamia merkittäviä tyrnipensaspaikkoja. (Hannila ym. 1989).

Linnusto
Pakinkarin saaressa on pesinyt mm. varpushaukka ja nykyisin uhanalainen pilkkasiipi (Le). Pakinkarin ja Pakinkarinpauhan välisessä salmessa on pesinyt uhanalaisista punajalkaviklo (Le) ja lisäksi on havaittu mustakurkku-uikku, tukkasotka, taivaanvuohi, kuovi, tavi, Lapasorsa, lehtokurppa ja meriharakka. (Hannila ym. 1989).

Pakinkarin ja Pakinkarinpauhan välinen salmi on osaltaan rantayleiskaavassa luonnonsuojelualueita, jolla luonnontilaa muuttavat
toimenpiteet ovat kiellettyjä. Pakinkarin väylä sivuaa tätä. Suojelualue ulottuu myös Pakinkarinpauhan saareen ja kaksi suunniteltua läjitysaluetta ovat hyvin lähellä suojelualuetta.

Toimenpidesuositukset
Ruoppaukset ja läjitykset onnistuvat, mutta on huomioitava suojelualueen sijainti. Saarten välisen väylän ruoppaamisessa on
huomioitava pieni suojeltu luoto saarten pohjoispuolella eikä ruoppauksia ei saa viedä liian lähelle sitä. Ruoppaukset suositellaan tehtäväksi lintujen pesimäajan ulkopuolella ja lisäksi suositellaan vesinäytteenottoa alueena liitteen 8 mukaisesti.

                 ;             Perustietoa   Toiminta & Palvelut   Kuvia ja Karttoja   Yhteystiedot   Etusivulle