Tässä joitakin otteita ruoppaushankkeen johdosta tehdystä Natura selvityksestä.
Aineiston lainaaminen, kopiointi ym kielletty

Alaviirteenlahden ruoppaus hanke,
Naturaselvitys

3. HANKKEEN KUVAUS

4. KUVAUS MUISTA SUUNNITELMISTA

5. NATURA-ALUEEN LUONNONOLOJEN KUVAUS

6. KUVAUS HANKKEEN VAIKUTUSALUEESTA JA SUHTEESTA NATURA-ALUEESEEN

7. VAIKUTUSTEN KUVAUS LUONTOTVYPPEIHIN JA LAJEIHIN SEKA NATURA-ALUEESEEN KOKONAISUUTENA

8. VAIKUTUSTEN MERKITTÄVYYDEN ARVIOINTI

3. HANKKEEN KUVAUS

Hankkeen tavoitteena on kehittää alueen matkailua sekä edistää rannikon virkistys- ja hyötykäyttöä kunnostamalla veneilyreittejä ja kehittämällä niihin liittyviä palveluja. Hanke toteutetaan ruoppaamalla Alaviirteenlahden ja Kekolahden rannikon satamien sekä saariston venereittejä.

Ruopattavia väyliä on yhteensä 33 ja arvioitu ruoppausmassojen yhteismäärä on 114500 m3. Ruoppausmassoille suunniteltuja läjitysalueita on yhteensä 31.

Ruopattavista väylistä Tuppikarin väylä sijaitsee Maakannuskarin ja Viirretjokisuun Natura-alueella (Natura-tietolomake, koodi: FIlOOOOlO) ja sen pituus on yhteensä noin 575 m ja massan määrä 3000 m3. Alaviirteen jokisuun väylä sekä Alaviirteen sataman väylä nro 2 sijaitsevat edellä mainitun Natura-alueen läheisyydessä niin, että hankkeen vaikutuksien voidaan katsoa ulottuvan Natura-alueelle. Alaviirteen jokisuulle ruopattavan väylän pituus on noin 330 m ja massan määrän on arvioitu olevan 3600 m3. Alaviirteen sataman edustalle ruopattava väylä 2 on 220 m pitkä ja sen ruoppausmassojen määrä 100 m3.
Tuppikarin läjitysalueet sijaitsevat Maakannuskarin ja Viirretjokisuun Natura-alueella ja Alaviirteen sataman rannan läheisen läjitysalueen vaikutus alue yltää Natura-alueelle. Ohtakarin läjitysalue ulottuu osin Vattajanniemen Natura alueen (Naturatietolomake, koodi: FIlOOOOI7) pohjoisosaan. Väylien ruoppaukset on tarkoitus toteuttaa aikaisintaan vuonna 2006 - 2007 ja ruoppaukset suoritetaan talven aikana jään päältä. Toiminnasta aiheutuu niin hetkellisiä kuin pitkäaikaisiakin vaikutuksia alueella. Ruoppaustoiminnan aikaisia muutoksia ovat hetkelliset veden1aadun muutokset, kuten samentuminen ja kiintoainepitoisuuden nousu. Lisäksi vedenlaadun ja pohjan laadun heikkeneminen sekä kasvillisuuden poisto ajavat kalat pois alueelta jo ruoppausten aikana. Alaviirteenlahti on hyvin matala ja siihen laskee vetensä Lohtajajoki, Alaviirteenjoki ja Lestijoki. Jokien ja ojien tuoma kuormitus on rehevöittänyt lahtea ja lisännyt kiintoainesta (Hannila ym. 1989). Ruoppaustoimenpiteiden vaikutuksesta sedimentin sisältämät ravinteet vapautuvat vesistöön ja vesistössä saattaa aiheutua rehevöitymistä (Ympäristöministeriö 2004). Tämä saattaa vaikuttaa heikentävästi myös happiolosuhteisiin, mikä puolestaan vaikuttaa kalastoon. Ruoppaus muuttaa tai lisää veden virtausta, millä on myös pidempiaikaisia vaikutuksia veden laatuun, kasvillisuuteen, pohjaeläimistöön ja kalastoon. Ruopattavilla alueilla kasvillisuus häviää ja veden samentuminen ja sedimentoituminen vähentävät kasvillisuutta myös lähialueilla. Kasvillisuudella on ravinnon lisäksi merkitystä myös kalojen kutualustana ja poikasten suojapaikkana. Kasvillisuuden häiriintymisellä on vaikutuksia myös pohjaeläimistöön ja kalastoon sekä ravinnon vähenemisen kautta linnustoon. Koska ruoppaukset suoritetaan talvella, niin massat läjitetään maalle lumen ja jään päälle. Tämä voi keväällä aiheuttaa kiintoaineksen ja ravinteiden leviämistä ympäristöön sulamisvesien mukana.

4. KUVAUS MUISTA SUUNNITELMISTA

Alueen rantayleiskaavaan on merkitty linnustollisesti ja kasvistollisesti arvokkaat alueet sekä ekologiset maisema- ja suojelualueet. Maakannuskarin lahti ja Viirretjoen suisto on merkitty rantayleiskaavassa sekä linnustollisesti että kasvistollisesti arvokkaaksi alueeksi. Edellä mainittu alue on myös Natura-aluetta. Lohtajajokisuun luoteenpuoleinen läjitysalue on osittain rantayleiskaavaan merkit yllä luonnonsuojelualueella ja luonnontilaa muuttavat toimeniteet ovat kiellettyjä. Koukin väylät 1 ja 3 sekä saareen suunniteltu läjitysalue ovat alueella joka on merkitty rantayleiskaavassa suojelualueen osaksi. Ruoppaukset alueella tulisi tehdä lintujen pesimäajan ulkopuolella ja erityisellä varovaisuudella. Nuottalaakaan niemen eteläpuolelle suunniteltu läjitysalue on alueella, joka on merkitty rantayleiskaavassa suojelualueen osaksi. Kunnottomien väliseen salmeen suunnitellut läjitysalueet ovat osaksi alueella, joka on merkitty rantayleiskaavassa suojelualueeksi. Alueella on luonnontilaa muuttavat toimenpiteet siten kiellettyjä. Maijanreiän väylä ulottuu rantayleiskaavaan merkit ylle luonnonsuojelualueelle. Kalliokarin ja Heikinkarin välinen ruopattava väylä kulkee rantayleiskaavaan merkityn suojelualueen läpi. Lahti kuuluu lisäksi valtakunnalliseen rantojensuojeluohjelmaan.

5. NATURA-ALUEEN LUONNONOLOJEN KUVAUS

5.1 Maakannuskarin ja Viirretjoen Natura-alue Maakannuskarin lahti ja Viirretjoen suisto ovat alavaa, tasaista merenrantaa. Edustan merialue on matalaa ja erityisesti Viirretjoen suulla myös karikkoista. Jokseenkin yhtenäinen pensaikkovyö reunustaa niittyvyöhykettä. Paikoin on ruovikkoa ja laajalti kaislikkoa. Jokisuistossa on laaja rehevä rantaniitty joka on arvokas sekä linnustollisesti että kasvistollisesti. Sinikaisla muodostaa vesirajaa seuraavan vyöhykkeen, jonka vain paikoin katkaisee järviruokokasvusto. Rannan laajimmat kasvustot ovat luhtakastikkaniittyä, jonka seassa on paljon luhtavillalaikkuja. Ylempi ranta on pääosin paju-harmaaleppäpensaikkoa. Harvinaisempia lajeja ovat myös luhtatähtimö ja korpikaisla. Kohde kuuluu valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan. (Natura-tietolomake). Alueen Natura-tietolomakkeessa mainitut luontodirektiivin liitteen 1 luontotyyppejä ovat jokisuistot (1 %), Laajat matalat lahdet (56 %) ja Itämeren boreaaliset rantaniityt (13 %). Luontodirektiivin liitteen II lajeja alueella on saukko (Lutra lutra) ja lintudirektiivin liitteen 1 lintuja ovat ruskosuohaukka (Circus aeruginosus), laulujoutsen (Cygnus cygnus), kurki (Grus grus), uivelo (Mergus albellus), suokukko (Philomachus pugnax), mustakurkku-uikku (Podiceps auritus), kalatiira (Sterna hirundo) ja Iiro (Tringa glareola). Kohde kuuluu valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan. Alueella tavataan runsas pesimälinnusto. Lahdella on myös huomattavaa arvoa lintujen muutonaikaisena ruokailu- ja levähdysalueena. 5.2 Vattajanniemen Natura-alue Vattajanniemen hiekkaranta-alue kuuluu Pohjanlahden laajimpiin yhtenäisiin lentohiekka-alueisiin ja alueeseen kuuluu pohjoisessa Vattajanniemen edustavimmat ja arvokkaimmat dyynimuodostumat. Rantavoimat ovat tasoittaneet ja levittäneet entisen harjuaineksen, jota tuuli on muovannut erittäin edustaviksi dyyneiksi. Nopea maankohoaminen paljastaa uutta maata ja rantavyöhyke on jatkuvasti muutostilassa. Eteläinen alue on varsinkin linnustollisesti arvokasta. Kohteella esiintyy myös suolamaalaikkuja, joilla kasvaa alueellisesti uhanalainen suolayrtti. Kohde kuuluu valtakunnalliseen rantojen- ja harjujensuojeluohjelmaan. (Natura-tietolomake). Alueen Natura-tietolomakkeessa mainitut luontodirektiivin liitteen 1 luontotyyppejä ovat vedenalaiset hiekkasärkät (14 %), laajat matalat lahdet (35 %), liikkuvat alkiovaiheen dyynit (1 %) sekä Atlantisen, kontinentaalisen ja boreaalisen alueen metsäiset dyynit (1%). Lintudirektiivin liitteen 1 lintuja alueella ovat suokukko (Philomachus pugnax), mustakurkku-uikku (Podiceps auritus), kalatiira (Sterna hirundo), lapintiira (Sterna paradisae) ja Iiro (Tringa glareola).

6. KUVAUS HANKKEEN VAIKUTUSALUEESTA JA SUHTEESTA NATURA-ALUEESEEN

6.1 Maakannuskarin ja Viirretjoen Natura-aluetta koskevat hankkeet Tuppikarin väylästä noin 400 m sekä alueelle suunniteltu läjitysalue ovat Maakannuskarin Natura-alueella. Tuppikarin väylän ruoppaus on linjamainen hanke Natura-alueen poikki ja sen vaikutus alue ulottuu veden virtausten myötä ainakin lahden poukamaan. Tuppikarin läjitysalueet puolestaan ovat pistemäisiä hankkeita Natura-alueen sisällä ja niiden vaikutusalueet voi sulamisvesien myötä yltää myös lahden poukamaan asti. Molempien vaikutus alue rajoittuu kuitenkin pääosin Natura-alueen sisäpuolelle. (Kuva 1). Alaviirteen jokisuun väylä sivuaa Natura-aluetta ja sen vaikutus alue ulottuu ainakin osin Natura-alueelle. Sataman pienempi väylä ja läjitysalue ovat myös hyvin lähellä Natura-aluetta ja vaikutus alue ulottuu alueelle. (Kuva 1).

7. VAIKUTUSTEN KUVAUS LUONTOTVYPPEIHIN JA LAJEIHIN SEKA NATURA-ALUEESEEN KOKONAISUUTENA

Hankkeen vaikutukset Natura-alueen eheyteen Suomen ympäristökeskuksen ympäristö oppaan nro 109 (Södennan 2003) mukaan: 7.1 Maakannuskarin ja Viirretjoen Natura-alue - -- --- Vaikutukset suojelutavoitteisiin: - hanke ei estä/hidasta lajien tai luontotyyppien suotuisan suojelutason saavuttamista alueellisella tai paikallisella tasolla, mutta heikentää alueen luontotyyppejä jokisuistot, laajat matalat lahdet ja rantaniityt) ja lajeja (laulujoutsen, kurki, uivelo, suokukko, Iiro ja mustakurkku-uikku) vähentämällä alueen pinta-alaa ja edellä mainittujen lintulajien ruokailu ja pesintäalueita. Muut indikaattorit: - hanke aiheuttaa muutoksia elinympäristöön tai ekosysteemiin (ravinnetasapaino) ja muuttaa alueen rakenteellisia ja toiminnallisia suhteita. Vaikutukset näkyvät mm. ravinteiden lisääntymisenä, kasvillisuuden muuttumisena, pohjaeläimistön paikallisella vähenemisenä ja muuttumisena sekä mahdollisesti kalaston muuttumisena. Massojen läjitys alueelle lisää myös ravinnepitoisuuden nousua maalla ja sulamisvesien mukana ravinteet huuhtoutuvat myös vesistöön. - hanke vähentää ekosysteemille tärkeitä populaatioita (linnut sekä vähentää alueen diversiteettiä (koko ravintoketju) ) vähentämällä tai muuttamalla ravintokohteita. - hanke myös aiheuttaa muutoksia, jotka voivat vähentää ekosysteemille tärkeiden lajien runsautta, tiheyttä tai tasapainoa (pohjaeläimistö, kalasto). Muutoksia ovat veden samentuminen, virtaaman muutokset ja kiintoaineksen lisääntyminen. - lisäksi hanke aiheuttaa pirstoutumista ja maisemallista haittaa (läjitysalueet). 7.2 Vattajanniemen Natura-alue Vaikutukset suojelutavoitteisiin: - hanke ei estä / hidasta lajien tai luontotyyppien suotuisan suojelutason saavuttamista alueellisella tai paikallisella tasolla. - hanke ei heikennä alueen luontotyyppejä tai lajeja niin, että suojelutavoitteet muuttuisivat. Alueella sijaitsee Natura-tietolomakkeessa mainittuja luontotyypeistä ainoastaan metsäisiä dyynimuodostelmia, mutta vaikutusalue voidaan katsoa kuitenkin niin pieneksi, etteivät suojelutavoitteet vaarannu. Linnustollisesti arvokkaaksi alueeksi mainitaan erityisesti Natura-alueen eteläosa ja suunniteltu läjitysalue sijaitsee pohjoisosassa, joten myöskään tältä osin vaikutukset eivät vaikuta suojelutavoitteisiin. Muut indikaattorit: - Hanke aiheuttaa muutoksia elinympäristöön ja vähentää tärkeitä elinympäristöjä, joita ovat atlantisen, kontinentaalisen ja boreaalisen alueen metsäiset dyynit.

8. VAIKUTUSTEN MERKITTÄVYYDEN ARVIOINTI

Vaikutusten merkittävyyden arviointi Suomen ympäristökeskuksen ympäristöoppaan nro 109 (Söderman 2003) mukaan:
8.1 Maakannuskarin ja Viirretjoen Natura-alue